“Emme ole enää samoja ihmisiä kuin silloin, kun istuimme turistibussin takapenkillä ja ajoimme Båstadiin 7. heinäkuuta 2016. Voisimme kirjoittaa kirjan kaikista seikkailuista, joita olemme kokeneet, kiitos sen, että päätimme perustaa bändin rakkaudellisista ja naiiveista syistä. Kun katsoo itseään peilistä joka päivä, on vaikea nähdä, miten itse muuttuu. Elämässä tapahtuu, halusitpa sitä tai et. Ja se tapahtuu aina juuri nyt. Mitä se sitten tarkoittaakin.
Meille on aina ollut kyse eteenpäin katsomisesta. Seuraava biisi, seuraava kesä, seuraava keikka ja haaste. Se asenne on vienyt meidät pidemmälle kuin olisimme koskaan osanneet uneksia. Mutta vasta nyt, kun katsomme itseämme peilistä tajuamme, että siitä heinäkuun kuumasta aamusta on kulunut jo lähes kahdeksan vuotta. Jotkut ovat jääneet pois matkan varrella, toiset ovat yhä tiukasti mukana. Toivottavasti vanhat, uudet ja nykyiset matkakumppanit voivat kokoontua yhteen ja juhlia sitä, että kiertuebussi ei ole vielä pysähtynyt. Folkets parkin, Trädgårdsföreningenin ja lopulta vanhan ystävämme Zinkensdammin puolesta. Kahdeksan vuoden jälkeen on vihdoin tullut aika törmätä toisiimme.” Hov1, maaliskuu 2024.